Liikaa kaikkea, kaikilla osa-aluilla.
Töissä kaamea haässäkkä, ei meinaa normi työtunnit riittää, työ tulee uniin, ei hyvä.
Ukko paljoni ltavuoroissa, kolmen lapsen harrastukset.
Koira kipeänä.
Kuistilta löytyi laho porras, täytyy vissiin purkaa seinätkin...
Vanhempainiltaa, unohtuneita läksyjä, hukassa olevia tavaroita.
Pojun diagnoosi, Esikon kuntoutus, Esterin muutto-ja koulunaloitusangsti.
Riittämättömyys.
Ärsyttävä, sitkeä yskä
Kiuas hajalla, kuivausrumpu poksahti.
Rahat loppu.
Esteri käy Näpsä-käsityökoulussa ja tykkää kovasti. Maanataina tytöt olivat kertoneet toisilleen vitsejä ja kummitustarinoita. Yksi tarina oli kolahtanut ja kovaa. Viime yönä meillä ei nukuttu, ollenkaan. Mutta, jos, äiti, se juttu onkin tosi...!
Esikko tietenkin korvat höröllää: Mikä juttu, kertokaa mullekin. Sanoin, että pikkusisko voi kertoa sen sitten, kun veli ei ole kuulemassa. Poju on se, joka näkee painajaisia, kaikesta ja pelkää. Esikko huuli pyöreänä, että miten niin onko se nyt niin paha, jos velikin kuulee sen. Katsoin tyttöä ja sanoin, että jos kerrotte sen jutun sille, niin on se sun tosi noloa sanoa kavereille seuraavat puoli vuotta, että meille ei voi tulla yökylään eikä se voi mennä myöskään kavereille yöksi, kun pikkuveli nukkuu sen vieressä, kun ei uskalla nukka yksni.
Enempää ei tarvnnut selittää. Veli ei kuule kummitusjuttua ainakaan meidän tytöiltä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti