Tähän voisi kirjoittaa viimeisen puolentoista kuukauden sairaskertomuksen.
Jokainen yhdessä ja vuorotellen ollaan oltu kipeitä. Esteri on ainoa joka ei ole syönyt lääkekuuria. Kaiken huipuksi satutin sormeni töissä rikkinäiseen kahvipannuun. sain keskiviikkona kaksi tikkiä oikeaan etusormeen. Enkä saanut edes saikkua.
Olen aloittanut opiskeluni kunnolla. Olen käynyt Turussa englannin tunneilla. Joku tilapäinen mielenhäiriö laittoi rastin valinnaiskohtaan: kielitaito esimiestehtävissä.
Minä, joka olen surkea kielissä, opiskelen nyt englantia. Tähän kohtaan silmien pyörittelyä.
Paino nousee. Ollaan jo todella hurjissa lukemissa. Joulun jälkeen, joulun jälkeen... Kuntosalilla tai jumpassa en ole käynyt marraskuun alun jälkeen. Nyt vasta on yskä loppunut. Ensi viikolla, ensi viikolla...
Suvun kanssa väännettiin joulusta. Suku on paras, vai miten se nyt menikään. Me ollaan kotona omalla porukalla. PISTE.
Esikolle pukkaa ihan tosissaan teini-ikää. Nyt lapsi lopettaa puhumisen hermostuessaan. Voin kertoa, että todella raivostuttavaa.
Selvisin muuten ihan järjissäni anopin luona vietetystä kahdesta päivästä. Onneksi välimatkaa on tarpeeksi. Ei tarvitse käydä joka viikonloppu.
Oikein paljon voimia sinne.
VastaaPoistaKunnioituksella luin koko blogisi alusta loppuun.
Olet aivan ihana ihminen kirjoitustesi perusteella, vahva ja hyvä äiti.
Painoasioista sen verran, että Who cares! :D
Mukavaa, kun vierailit :) Tervetuloa toistekin ja kiitos kehuista!
VastaaPoista