Vauva täyttää vuosia

Esteri on nyt virallisesti viiden vanha villahousu.

Minulla oli ihan hirveä vauvakuume Pojun jälkeen. Olisin ottanut kolmannen vauvan vaikka heti. Alunperin piti Pojulle ja kolmannelle tulla ikäeroksi 1v7kk, mutta se eka raskaus oli kohdun ulkopuolinen. Onneksi Esteri sai alkunsa heti, kun oli mahdollista.

Raskaus ei ollut kaikkein helpoin. Oksensin 4+ viikosta sinne 15. viikolle asti ja 14. viikolla alkoi verenvuoto. Samaan aikaan todettiin raskausdiabetes. Esterilla oli alkuraskauden ultrassa kaveri(pääsin ultraan 6.viikolla sen kohdunulkoisen raskauden takia). Kaverista ei koskaan kasvanut vauvaa. Se oli ilmeisesti tuulimuna tai sitten sen kasvu oli pysähtynyt heti alkuunsa.
Verenpaineet eivät meinanneet pysyä asioissa koko raskauden aikana. Ramppasin äitipolilla ja lääkärissä jatkuvasti. Sitten se lapsi oli vielä perätilassa. Istua nökötti mahassa nenä minun napaani päin, jalat lantiossani. Ja arvaatte minne se jästipää potki. Oli pikkuisen kiire vessaan aina välillä. Onneksi Esteri tajusi kääntyä itse viikkoa ennen synnytystä.

Viisi vuotta sitten tähän aikaan olin yksin synnyttäneiden osastolla ja Esteri oli vastasyntyneiden teholla. Minulla oli raskausdiabetes ja jouduin pistämään insuliinia. Esteri vietiin synnytyssalista teholle sokeriseurantaan.

Jouduin kolme päivää aikaisemmin osastolle verenpaineiden takia. Verenpaineita ja sokereita seurattiin koko raskauden ajan. Edellisellä viikolla verenpaineet nousivat hälyttävästi. Kävin äitiyspolilla, huilasin viikonlopun ja maanataina laittoivat neuvolasta uudestaan äitiyspolille. Viikkoja oli 37+5. Menin sairaalaan tarkistuskäynnille, mukana oli auto, kännykkä, neuvolakortti ja kirja. Lääkäri sanoi, että et lähde mihinkään vaan jäät tänne.
Soitin Ukolle, että tarvisin hammasharjan ja alusvaatteita. Pari päivää makasin siellä. Vinguin olon takia käynnistystä, mutta sanottiin että raskausdiabeteksen takia ei käynnistetä ainakaan viikkoon.
Lääkäri lupasi tiistaina, että pääsen kotiin. Illalla olo huononi ja lääkäri teki sisätutkimuksen. Sellaisessa tutkimuksessa en ole ollut sitä enne enkä sen jälkeen, lääkäri "vähän" irroitteli kalvoja ja totesi, että jos vauva on jo valmis syntymään, niin tällä se lähtee tulemaan. Jos ei ole, niin sitten odotellaan viikko, pari.
Koko seuraavan yön supisteli kolmen minuutin välein. Mitään ei tapahtunut. Seuraavana aamuna uusi lääkäri totesi, että seurataan. Siinä sitten seurattiin koko päivä. Keskiviikon ja torstain välisenä yönä synnytys sitten lähti itsellään käyntiin. Istuin suihkussa, silittelin mahaa ja sovittiin Esterin kanssa, että tänään nähdään.
Aamulla soitin Ukolle, että tuu tänne ja tuo mukanas myös imetysliivit ja vauvan vaatteet.
Synnytys oli nopea, helppo ja miellyttävä. 5.5h, ilokaasulla ja miehen vitseillä mentiin.
Tältä reissulta on eräs koomisimpia tilanteita koko suhteen varrelta. Pyysin miestä kertomaan minulle juttuja, että keskittyisin hänen ääneensä enkä supistuksiin. En siis halunnut mitään kulta sä oot ihana- juttuja, vaan ihan oikeaa puhetta. Ukko päätti sitten kertoa mitä StarWars 3 taphtuu, kun en ollut nähnyt sitä ( ja itse asiassa en ole vieläkään). Kesken pahimman supistuksen Ukko toteaa: " ... ja sitten Padme kuolee synnytkseen..." Ja tulee aivan hiljaista... "Niin, tää ei ehkä ollut ihan paras hetki kertoa tätä juttua...", toteaa Ukko. Ja minä räjähdin nauramaan. Nauroin ihan vedet silmissä siinä synnytys pöydällä. Ukko-parka oli niin syyllisen näköinen, hämillään ja nolona. Ei muuten sattunut supistukset sillä hetkellä. Suosittelenkin naurua kipulääkkeeksi kaikille synnytykseen.

Sain pitää Esterin synnytyssalissa tunnin verran. Ukko lähti päästämään lapsen vahtia kotiin. Jäin yksin syömään ruokaa synnytyssaliin. Istuin keinutuolissa ja katselin aurinkoista pakkaspäivää ulkona. Mietin, että nyt meitä on sitten viisi.

Esteristä on kasvanut iso ja taitava tyttö. Se lapsi menee tahdonvoimallaan vaikka läpi harmaan kiven. Anoppi kysyi, että kumman puolelta tuo jästipäisyys tulee. Sanoin, ettei siitä voi enää yksi suku ottaa kunniaa itselleen. Se tyttö on joku geenimutaatio, kerännyt itseensä monen sukupolven vahvojen naisten luonteen lujuuden. Ja vahvoja naisia suvuista löytyy...Esteri on iloinen, hyväntuulinen, jästipäinen, tempperamenttinen, hellä, älykäs, rakastava ja välillä niin raivostuttava. Äidin rakas viimeinen vauva.

Hyvää syntymäpäivää, Muru!