torstai 19. tammikuuta 2012

Pieni puhaltaja

Poju valitsi itselleen viime keväänä mutkien jälkeen soittimeksi pasuunan. Naureskeltiin, että katsotaan kuinka käy. Pasuunaa soittaessa täytyy kuulla, kun äänet on kohdillaan. Ei ole nappeja mitä painaa.
Poju sai elokuussa torven, syyslomaan mennessä ääniala oli yli puolitoista oktaavia. Jouluna mentiin jo yli kahden. Edistyminen on ollut hurjaa. Jopa soitonopettaja on ihmetellyt ja hämmästellyt vauhtia. Viimeksi eilen tunnilla hän totesi, että Poju näyttää torvensa kanssa siltä, että Poju on syntynyt pasuunan kanssa (ilmankos teki niin kipeää...)

Pojulla alkoi orkesteri syysloman jälkeen, kaikki soittajat ovat tänä syksynä soiton aloittaneita. Aloitettiin siitä, että saadaan yhteinen ääni aikaan yhtä aikaa.
Jouluna ekassa konsertissa soitettiin Puhkutraktorin syyskäynnistys. Orkesterin johtaja kertoi kappaleen olevan tehty juuri tälläiselle orkesterille, vastaalkajille ja harjoittelijoille. Pojun kohdalta takarivistä kuului: " Mää mikään harjoittelija ole."

Soitonopettaja oli jo tuolloin sitä mieltä, että Poju voisi siirtyä seuraavaan orkesteriin. Olimme Ukon kanssa sitä mieltä, että ei. Pojulla oli aikamoisia ongelmia orkesterissa istua paikallaan 45minuuttia. Piti pyöriä ja hyöriä ym. Kauhea show menossa koko ajan.
Viime viikolla alkoi orkesteri joulutauon jälkeen. Orkesterin jälkeen Poju ilmoitti, että hän ei sitten muuten soita näin tyhmiä biisejä. Jos biisit ei parane, niin hän ei sitten mee enää. Puhuttiin soitonopettajan kanssa ja kahden eri orkesterin johtajan kanssa. Pojun oman orkesterin johtaja oli todella epäileväisellä kannalla. Päätettiin kuitenkin, että voi mennä kokeilemaan.

Tänä tiistaina vein sitten kauhusta jäykän pojan harjoituksiin. Jännitti ihan kamalasti. Uudessa orkesterissa ei ollut ketään tuttuja ja muut olivat soittaneet reilut 1-2 vuotta.
Poju istui tunnin paikallaan, keskittyi ja soitti. Hienosti pysyi mukana! Tänne hän jää, täällä soitetaan oikeita kappaleita!

Levottomuus ja häslääminen olivat tylsistymistä. Äiti on todella ylpeä pienestä puhaltajastaan. Pääasia on, että lapsi nauttii musiikista ja omasta soittamisestaan.

3 kommenttia:

  1. Huomaa sitä itsekin, että jos joutuu kuulemaan jotain itsestään selvyyksiä niin turhautuu ja alkaa viihdyttämän itseään jollain oheistoiminnolla!

    Hienoa edistystä!

    VastaaPoista
  2. WOW!
    Hyvät Pojulle. Upea suoritus. Syystä olet ylpeä- ja hän itsestään.

    VastaaPoista
  3. Kirsu: Ihan totta, ei jaksa keskittyä, jos aihe on tylsä/liian helppo. Usein ei vaan tule ajatelleeksi tätä vaihtoehtoa lasten kohadalla. Menee helposti keskittymishäiriön piikkiin.

    Me oltiin aluksi vastaan tätä muutosta, koska tunti, että me jotenkin haluttaisiin, että lapsi olisi parempi/suoriutuisi jotenkin yli. Mikä ei kyllä ole tarkoitus. Ajateltiin, että mikä kiire, kyllä sinne isompien joukkoon ehtii myöhemminkin.
    Onneksi Poju ilmoitti itse oman mielipiteensä ja sai mahdollisuuden kokeilla :) Aina äiti ei tiedä parhaiten, näköjään. Täytyy sitä lastakin kuunnella.

    VastaaPoista