Tämä päivä meni alamäkeen jo ennen kuin avasin silmäni. Heräsin nimittäin tyttöjen tappeluun.
Ja sitä on jatkunut koko päivän.
Ukko lähti iltavuoroon, ylläri, ylläri.
Kävin sirkuksen kanssa minigolfaamassa. Sekin oli yhtä suurta tunteiden vuoristorataa. Pahimmillaan mailat lenteli ja tunteita tuuletettiin varsin railakkaasti. Äidin päätä pikkuisen puristi, kun saatiin kaksi tuntinen peli loppuun. Esteri onneksi lähti kaverille leikkimään.
Autossa, kotiin päin ajellessa, sain loisto idean. Tänään isommat ostivat aamulla kaupasta omilla rahoillaan legopaketit. Esikko ja Poju jäävät kokoamaan legoja ja minä laitan lenkkarit jalkaan ja käyn juosulenkillä.
Puhelin taskuun ja lenkkarit jalkaan ja menoksi. Juoksi 40 minuuttia. Olo on kuin toisella ihmisellä. Ei purista, ei. Ei ainakaan niin pahasti. Juoksin viitisen kilometriä.
Nyt odottelen Pojun kummitätiä ja sen miestä kylään. Mikäs tässä enää ollessa. Ja Esteri, se pahin kiusanhenki, on ainakin tunnin pari vielä pois kotoa.
Juoksit viitisen kilometriä. Pokkana tollasta heität. Mä juoksin äsken 1,4km ja sekin oli matka.
VastaaPoistaMeillä ollut samis päivät. Kakarat hirveitä :( ja pinna niin kireä että. Kun mies tuli 16.45, juoksin ovesta ulos. Lenkin jälkeen päivällinen napaan ja lasi punaviiniä kyytipojaksi :)
pinkki
Piti käydä Kunto+ lehden sivuilla laskemassa reittilaskurilla. En juossut kuin 4,2km. Eli liioittelin :) Lupaan seuraavalla kerralla olla tarkempi :D
VastaaPoistaMää olen ihan tosissani aatellut mennä juoksemaan ensi keväänä puolimaratonin. Katsotaan miten käy. Siinä on mun tavoitteeni.
Kyllä lenkillä pää tuulettuu mahtavasti. Välillä lapsistakin pitää saada taukoa. :)
VastaaPoista